Kyläniemi on n. 14 km pitkä niemi keskellä Saimaata. Se sijaitsee Taipalsaaren kunnassa ja on osa sisempää Salpausselkää. Se on pääasiassa hiekka- ja soraharju, mutta löytyy sieltä vuorikin nimittäin Kilpiänvuori. Suotuisella lounaistuulella se on suosittu riippuliitäjien lähtöpaikka.

Venäjän vallan aikana vv 1792-1793 Aleksandr Vasiljevits Suvorov rakensi Kutveleen kanavan osana kanavaketjua turvatakseen Venäjän laivaston pääsyn eteläiseltä Saimaalta Savonlinnaan. Siitä lähtien niemi on ollut saari. Tieyhteys niemeen saatiin 1960 luvun lopulla.

Niemen asutus on keskittynyt sen keskiosaan. Asutuksen kannalta niemeltä löytyy kolme kylää Hentula, Kyhrä ja Suikka. Nimet kylät ovat saaneet asukkaista; Hentulassa asuivat Hentuset, Kyhrässä Kyhyräiset ja Suikassa Suikat. Hentuset ja Kyhyräiset ovat niemeltä hävinneet. Muutamia Suikkia on vielä jäljellä.

Alun perin Kyläniemen kylässä oli neljä taloa; Suikka pinta-alaltaan 434 ha, Hendula 581 ha, Viuhkola 1207 ha ja Kyhrä 854 ha. Ensimmäisten halkomisten jälkeen talojen omistajat olivat:

1:1 Aatami Laurinpoika Suikka
1:2 Anna Paavontytär Suikka
1:3 Tuomas Tuomaanpoika Suikka
1:4 Aadam Mikonpoika Vento
2:1 Martti Hentunen
2:2 Antti Hentunen
2:3 Juho Hentunen
3:1 Jeremias ja Juho Viuhkonen
3:2 Matti Juhonpoika Viuhkonen
3:3 Matti Pekonpoika ja Maria Uikas
3:4 Heikki Matinpoika Viuhkonen
3:5 Paavo Matinpoika Viuhkonen
3:6 Antti Toija
4:1 Maija Liisa Heikintytär Kyhäräinen
4:2 Esa Mikonpoika Hovi
4:3 Juha Juhanpoika Häkkinen

Tilojen halkomiset on rekisteröity vuosina 1841-1851, jolta ajalta omistajat ovat. Tilojen omistajista Aadam Laurinpoika Suikan puoliso oli Helena Eliaantytär Kilpiäin. Heikki Matinpoika Viuhkosen isoäiti on Anna Eskelintytär Kilpiäin. Esa Mikonpoika Hovin puoliso oli Vappu Antintytär Kilpiälä, jonka ensimmäinen puoliso Matti Paulinpoika Kyhyrä kuoli 8.8.1836 33 vuotiaana. Esa Hovi ei kuitenkaan virallisesti omistanut tilaa, vaan oikea omistaja oli Eva Maria Kyhyräin, joka oli perinyt isänsä Matti Kyhyrän. Eva Marian avioliiton kautta tilan omistajaksi merkittiin Heikki Rikkonen. Kuollessaan Esa Hovi oli itsellinen.

Tilojen 2:1 ja 2:2 yhteisessä jaossa syntyi Lindilän tila 2:5, joka on puolet talosta 2 ja jonka omistajaksi on merkitty Juhana Paavonpoika Lind. Juhanan vaimo on Helena Juhontytär Viuhkonen, jonka isoisä on Heikki Matinpoika Viuhkonen.

Elämänkumppanit

Koska tavallaan kyseessä on ollut saari, niin kyläniemeläiset avioituivat paljon keskenään, joten he ovat sukua toisilleen. Paljon on puolisoita löytynyt emäpitäjän puolelta etenkin samassa asemassa olleesta Kilpiänsaaresta. Osittain tästä syystä myös kyläniemeläiset ovat meille sukua. Paljon on avioiduttu myös puumalalaisten kanssa.

Kyläniemen taloista

Viroharju, Viuhkosten sukutalo

Tällä paikalla olleeseen taloon Anna Eskontytär Kilpiä tuli miniäksi mentyään 22.5.1765 naimisiin Tuomas Matinpoika Viuhkosen kanssa. Heidän jälkeläisiään on niin runsaasti, että heistä saisi oman sukukirjan. Jälkeläisiä ovat mm. Kylänimen Lindit sekä Taipalsaaren Kuhalan kylän Viuhkoset. Lisäksi jälkeläisiä löytyy ainakin suvuista: Rehunen, Saikko, Herttuainen, Pylsy, Honkanen, Tiainen Antila, Kaulia ja Koli.

Lasten syntymäpaikasta päätellen Viroharjussa on ollut kaksi Kilpiä sukuista vävyä; Esa Pekanpoika Kilpiä, joka oli 23.5.1831 avioitunut Elisabeth Matintytär Viuhkosen kanssa ja Paavo Pekanpoika Kilpiä, Joka oli avioitunut 17.4.1843 Maria Matintytär Viuhkosen kanssa. Esa ja Paavo olivat veljeksiä. Esalla oli neljä ja Paavolla 5 lasta. Muut lapset kuolivat nuorina ja ainoastaan Esantytär Eeva ja Paavontytär Maria jatkoivat sukua.

Ahola, Rikkosten sukutila

Ennen Rikkosia talo kuului Kyhyräisille. Vappu Antintytär Kilpiä avioitui 11.6.1832 Matti Paavonpoika Kyhyrän kanssa. Heille syntyi tytär Eeva Maria, jonka jälkeen Matti kuoli 8.8.1836. Vappu avioitui uudelleen Esa Mikonpoika Hovin kanssa 12.1.1840, joka sen jälkeen oli nimellisesti talon isäntä, omistaja oli kuitenkin Eeva Maria ja Eevan avioiduttua Heikki Juhonpoika Rikkosen kanssa omistus siirtyi Rikkosille. Nykyisin tilan omistaa Esa Rikkonen, jonka isä Taisto Rikkonen piti talossa kauppaa ja talossa toimi myös Etelä-Karjalan osuuspankin sivukonttori. Esan aikana molemmat lakkautettiin. Esa oli aikoinaan Etelä-Karjalan piirin parhaita seiväshyppääjiä ja piirin mestari painonnostossa.

Rikkoset olivat jo ennen Heikin ja Eeva Maria avioliittoa Kilpiän sukua, sillä Heikin isoäiti oli Margaretha Eskontytär Kilpiä, joka oli avioitunut Heikki Pysingin kanssa. Greta ja Heikin tytär Maria oli aviossa Juho Juhonpoika Rikkosen kanssa, joiden jälkilkasvua Heikki on.

Pekka Rikkonen antoi Kyläniemen Rikkosten tietoja, jotka ilmenevät sukuluettelosta.

Uusi-Mäkelä, Häkkisten sukutila

Tilan omistaja Jari Juhani Häkkinen. Häkkiset eivät ole suoranaista sukua Kilpiöille, mutta niin monta lankoa ja kälyä tilalta löytyy, että melkein heitä voi pitää sukulaisina.

Jarin isä Hannu oli Kyläniemen puuhamies, joka aikaansai aikoinaan tien Kyläniemeen. Ensin hän pioneerien avustamana raivautti yksityistien Kutveleeseen ja pani alulle yksityistietoimituksen. Olin maanmittausharjoittelijana kuukauden mittaamassa tietä heinäkuussa 1964. Hannu yhdessä Lauri Kososen kanssa kävivät presidentti Kekkosen juttusilla ja saivat aikaan sen, että tie otettiin valtion tieksi ja saatiin aikaiseksi lossiyhteys Ruokolahden Kietävälän kautta Kyläniemeen. Yksityistietoimitus voitiin peruuttaa. Tie aikaansai sen, että vakituinen asutus Kyläniemessä alkoi hiipua, mutta hienojen rantojen johdosta kesämökkiasutus nousi arvoon arvaamattomaan ja Kyläniemeen nousi ja nousee toinen toistaan hienompia kesäasuntoja.

Hannu Häkkinen oli naimisissa Raija Albertintytär Myöhäsen kanssa.

Lindilä. Lindien sukutila

Johan Paavonpoika Lind hankki Hentusilta osuudet tiloista 2:1 ja 2:2, joista muodostettiin hänelle tila Lindilä RN:o 2:5. Johan Paavonpoika avioitui Helena Juhontytär Viuhkosen kanssa, jonka esiäiti Anna Eskontytär Kilpiä on. Tilan pitoa jatkoi Juho Juhananpoika Lind, joka avoitui Enna Maria Kalletytär Parkkosen kanssa. Pariskunnalla oli lapsi Sulho, joka kaatui talvisodassa. Juho kuoli ja Enna avioitui uudelleen Skott´n kanssa, tästä avioliitosta tullut lapsia. Enna otti ottopojakseen Reino Helge Häkkisen s.5.8.1931, jonka perikunnan hallussa tila tällä hetkellä on.

P.S. Hentusten sukunimi loppui Kyläniemestä, kun Juho Hentunen meni naimisiin Esaias Hovin ja Vappu Kilpiän tyttären Helenan kanssa ja heille syntyi ainoastaan tyttäriä. Hentusista jäi jäljelle ainoastaan kylännimi Hentula.

Rapatti, Aimo ja Tarja Rikkonen

Tilan omistavat Aimo Olavi Taitonpoika Rikkonen ja vaimonsa Tarja Helinä Erkintytär Lind.

Kokkopalo, Suikan sukutila

Tässä talossa olin majoitettuna, kun olin mittaamassa pioneerien rakentamaa yksityistietä Kyläniemeen 52 vuotta takaperin. Isäntäparina talossa oli siihen aikaan Edvin ja Tyyne Suikka. Talon julkisivu on vähän muuttunut, kun kuistin eli ulkoeteisen yhteyteen on rakennettu sauna. Talon vanha sauna sijaitsi n. 50 m talon oikeasta päädystä oikealle. En tiennyt silloin asuneeni sukulaistalossa enkä osannut silloin tietenkään arvata miten läheiseksi lähipiirilleni talon asukkaiden jälkeläiset sittemmin osoittautuvat.

Helena Eliaantytär Kilpiä tuli miniäksi taloon mentyään naimisiin Adam Laurinpoika Suikan kanssa 9.4.1826. Heidän lapsenlapsensa mm. Elias Adaminpoika Suikka ovat isoisäni Robertin pikkuserkkuja. Elias avioitui Anna Liisa Eliaantytär Sihvon kanssa. Heille syntyi lapset, Arvid, Vilhelmiina, Hilma, Ilta Elina, Evert, Emil sekä kaksoset Edvin ja Aarne.

Leena Hulkkonen os. Suppanen selvitti ansiokkaasti Vilhelmiina Eliaantytär Valtosen os. Suikka jälkikasvua. Kiittäessäni Leenaa ansiokkaasta työstä mainitsin samalla, että appivanhemmat antaisivat taulukoihin hienon säväyksen. Hän vastasi olevansa täynnä sukutaulukoita ja ei vähään aikaan tee mitään, mutta kertoi kuitenkin omat appivanhempansa Sulo Juhananpoika Hulkkosen ja Aila Inkeri Ahokaisen. Nimet tuntuivat tutuilta ja Sulon sisko Siiri Jäppinen os. Hulkkonen onkin minun tyttäreni Minnan toisen pojan Mikon isän Juha Petteri Kilon isoäiti.

Suvun miniältä Liisa Keijoselta os. Reponen sain tietoa Hilma Eliaantytär Suikan jälkikasvusta. Hilma oli naimisissa Kalle Petter Kustaanpoika Törrösen kanssa. Heillä oli kolme lasta Enni, Ilmi ja Vilho. Kalle mestattiin 29.4.1918 ja Hilma kuoli samana vuonna lapsivuoteeseen. Lapset jäivät Kokkopaloon kasvatettavaksi. Ilmi Keijosen os. Törrösen jälkeläisistä löytyy Samuli Reinonpoika Kirsi, jolla on poika Joni Markus tyttäreni Minnan kanssa.

Oili Edvinintytär Suikka avioitui Raimo Rauni Häkkisen (Hannun veli) kanssa. Heidän lapsenlapsensa Nina Kristiina Laihanen elää avoliitossa veljeni Maurin pojan Jussin kanssa. Heillä on kaksi tytärtä.

Maila Edvinintytär Suikka on naimisissa Matti Mytyn kanssa. Matin sukujuuret johtavat Ylämaan (Säkkijärven) Timperilän kylään. Ajattelin, että Timperilän kylästä löytyy varmasti yhteys Säkkijärven Ylä-Outilan kylään, joka on appeni Veikko Ylä-Outisen syntymäkylä. Raimo Juhantilalla, Matin veljellä, on koneellaan n. 80000 säkkijärveläistä nimeä. Sukulaisuus Raimon ja appeni Veikon välillä löytyi 35 eri polkua pitkin ja lähin oli 5. serkukset Kälviäisten suvun kautta. Eikö maailma olekin pieni?

Ojala, Anu ja Jani Kiljunen

Tilan ensimmäinen isäntä oli Eevert Eliaanpoika Suikka. Hän oli aviossa Anna Lyydia Kekäläisen kanssa. Anna Lyydian äiti oli Anna Maria Putto Puttolan kylästä Ruokolahdelta. Anna Marian äiti Maria Ambujain Ampujalan kylästä ja hänen äitinsä Anna Catharina Laukniemi Saikkolasta. Anna Laukniemen äiti oli Maria Mukonen Muukkolan kylästä ja hänen äitinsä Susanna Juhontytär Kilpiä Kilpiänsaaresta. Jos seuraa äitilinjaa kylästä kylään, niin huomaa, että suuri Saimaan selkä on ympäri kierretty.

Koivulinna, Markku Törrönen

Tila muodostettu Enni Elma ja Vilho Törröselle. Enni Elma oli naimisissa Soini Albertinpoika Myöhäsen kanssa ja heillä oli yhteinen tila Martniemi samaisessa niemessä. Myöhäset olivat Metsäpirtistä evakkoon Kyläniemeen tulleita vanhoja Laatokan kalastajia. Kalastus jatkui myös Kylänimessä, Myös Markku Törrönen ja Häkkisen veljekset ovat ammattikalastajia.

Mirja Vilhontytär Porali os. Törrönen antoi tietoja Törrösen suvusta. Mirjan tytär Tiina on naimisissa Juha-Pekka Strömin kanssa. Juha-Pekan äiti on Eija Kaarina Paulintytär Kilpiä Joutsenosta.

Harjula, Eira Kosonen

Tila muodostettu Emil Eliaanpoika Suikan perillisille Olga, Eira Inkeri ja Teuvo Erkki Suikalle. Emil Kaatui sodassa. Tilan omistaa nykyisin Eira Inkeri Kosonen os. Suikka.

Alanko, Eila Mirjam Lind

Tilan kuva puutuu. Eila os.Koivistoinen oli naimisissa Erkki Olavi Iivarinpoika Lindin kanssa. Iivar Lind oli vihitty Vilhelmiina Saikon kassa. Vilhelmiinan äidinisänisänäiti on Anna Eskillintytär Kilpiä s.31.7.1788 Kilpiänsaaressa.

Kyläniemen muita henkilöitä

Perämies Kilpiä

Kyläniemessä on asunut perämies Esaias Antinpoika Kilpiä ja vaimonsa Amanda Joonatytär os. Nurminen. Muuttaneet Puumalaan. Heidän poikansa Väinö Werner Kilpi on ollut perustamassa sukuseuraamme ja toiminut sen puheenjohtajana.

Vappu Matintytär Kilpiä

on vihitty 11.6.1821 Elias Tuomaanpoika Viuhkosen kanssa.

Maria Antintytär Kilpiä

on vihitty 25.5.1823 Mikko Mikonpoika Suikan kanssa. Heidän poikansa Mikko avioitui Helena Heikintytär Viuhkosen kanssa. Isä Mikko ehti kuolla ennen pojan syntymää ja Maria avoitui uudelleen Juho Juhonpoika Suikan kanssa.

Hanna Antintytär Kilpiä

on vihitty 15.4.1860 Aatami Antinpoika Kyhäräisen kanssa.

Juho Matinpoika Kilpiä

on vihitty 31.5.1841 Greta Laurintytär Suikan kanssa.

Höyryhinaaja Hurma

Höyryhinaaja Hurma on valmistunut Viipurin telakalla vuonna 1902 ja on ollut paikallisen puutavarayhtiön Oy Kaukas Ab:n ja sittemmin UPM Kymmenen omistuksessa. Kävin elokuussa risteilyllä Lauritsalan Poikien kanssa kyseisellä hinaajalla mm. Saimaan kanavalla. Sukumme historiaan hinaaja liittyy vuoden 1918 sodan loppuselvittelyissä. Vaikka isosedälläni Mikko Kilpiällä oli omiakin laivoja, hän lainasi Kaukas yhtiöltä Hurmaa kerätäkseen Saimaan saaristoon paenneita punaisia. Hurma oli vahvistettu jäissä kulkukelpoiseksi ja kerääminen tapahtui huhtikuun lopulla.

Yksi haetuista oli Kalle Törrönen. Kalle oli Mikon pikkuserkun Elias Suikan vävy. Kaksi Viuhkosta tuli Kokkopalon tupaan kiväärit ojossa Kallea hakemaan. Elias oli tokaissut, että tässä tuvassa ei ole tapana kivääreillä ojennella. Kalle kuitenkin vietiin ja kohtalonsa hän koki muiden kerättyjen kanssa Taipalsaaren Merenlahden Pulkanniemessä. Paikalla on mestattujen punaisten muistomerkki, mutta Kallen nimeä ei laatassa ole. Kun sukutaulukkoja katselee, huomaan Kallen olleen tyttäreni pojan Joni Markuksen isän äidin äidin isä eli suomeksi tyttäreni anopin isoisä.

Kilpiänvuori

Vuori sijaitsee Kylänimen etelärannalla. Vuoren korkein kohta on nelisenkymmentä metriä Saimaan pinnan yläpuolella. Olisi mielenkiintoista saada tietää, mistä vuoren nimi on saanut alkunsa.



Seppo Kilpiä