Sukuretki Joutsenoon 8.8.2015

ja tarina siitä kuinka kasvattipojasta tuli suurehkon sukuhaaran esi-isä

Joutsenon Punnankylän Kuoppalan tilan RN:o 3 omistajat Simon ja Anders Kangaspunta olivat ilman perillistä ja ottivat kasvattipojakseen Antti Fredrikinpoika Kilpiän, joka muutti tilalle Taipalsaarelta 6.4.1863. Anttia seurasi tilalle hänen sisarensa Valpuri ( s.23.4.1839) 24.3.1864 sekä vanhempansa Fredrik ja Eeva os. Kirvesniemi ja veljensä David 3.6.1865.

Antti oli syntynyt 2.3.1842 ja hänet vihittiin 14.2.1864 Mikkelissä syntyneen ja 2.9.1854 Lappeelle muuttaneen Iida Loviisa Johanneksentytär Pekosen ( s.29.6.1843) kanssa. Heille syntyivät lapset:

Antti s. 8.2.1865 k. 15.3.1909
Juhana s. 30.7.1870 k. 27.5.1930
Alfred s. 5.3.1874
David s. 10.10.1875 k. 17.1.1913 Tujulan kylän Kaivolassa
Heikki s. 7.7.1878 k. 31.10.1944
Iida Maria s. 31.7.1882 k. 9.8.1903

Antti kuoli 16.10.1907. Todettakoon, että kaikki hänen lapsensa olivat aviossa ja lapsiakin löytyy. Sukuretki kohdistui lähinnä Taavetti(David) Antinpojan jälkeläisten asuinpaikkoihin.

Retkeen liittyvä kartta, aukeaa uuteen ikkunaan

Retki alkoi jo perinteisesti ABC Viipurinportilta. Viipurinportti on hyvä maamerkki ja lisäksi se sijaitsee Kilpiä-suvun entisillä mailla. Tila tuli aikoinaan suvun haltuun Robert ja Ida Kilpiän ostettua sen vuonna 1910. Viipurinportin ravintolarakennus sijaitsee osittain Eino Kilpiän perikunnan omistaman Pekkasen tilan riihen paikalla. Nykyisin tila kuuluu pääosin Lappeenrannan kaupungille mutta tilan päärakennus ja sen ympäristö kuuluu Mauno Kilpiälle, joka perheineen asuu tilalla. Sukuhaaran jäsenistä retkellä oli mukana allekirjoittanut Seppo Kilpiä.

Retki suuntautui Partalan tietä kohti Ravattilaa. Heti vanhan kunnanrajan jälkeen tien oikealla puolella on Rajalan tila (kartalla n:o 1), jota ennen sotia asutti nelisen vuotta Väinö Taavetinpoika Kilpiä perheineen. Matka jatkuu ja n. kilometrin jälkeen käännytään kohti Tujulan kylää. Tien vasemmalla puolella on Himanmäki, jossa on Aimo ja Marjatta Kilpiän maalle rakennetut kota ja laavu. Jätämme mäen väliin ja suuntaamme kohti Kaivolan tilaa (2), jossa meidät vastaanottaa Aimo ja Marjatta Kilpiä.

Kaivolan tilaa ovat asuttaneet ennen Kilpiöitä Tujulaiset ja Kaivolat. Tujulaisista kuuluisin oli lautamies Risto Martinpoika Tujulainen, joka talonpoikien ja Lapveden kihlakunnan edustajana kävi Tukholmassa kahdesti valtiopäivillä vv 1644 ja 1654. Vävyjen kautta tila on ollut saman suvun hallussa lähes 300 vuotta. Taavetti Antinpoika avioitui 13.12.1896 Katri Mikontytär Kaivolan kanssa. Taavetin jälkeen tilan omisti Mikko Alfred Taavetinpoika ja hänen jälkeensä Aimo Mikonpoika ja Marjatta (os. Lemmetty) Kilpiä. Nykyisen tilan talouskeskuksen omistaa Kimmo Aimonpoika Kilpiä.

Noin kilometrin päässä kaakkoon Kaivolan tilasta on Seppäsen tila (3), johon Hely Väinöntytär meni miniäksi. Nykyisin tilaa isännöi hänen poikansa Juha Seppänen. Hän viljelee nykyisin myös Kaivolan ja jatkossa mainitun Kulmalan tilan peltoja.

Kaivolan tilalta matka jatkuu Tujulantien, Kähäriläntien ja Partalantien kautta Myllärilään. Ohitamme mm. seurojentalon (4), jossa on tanssittu mm. Veikon häitä. Myllärilässä ajamme Kulmalan talon (5) pihaan. Talon on vuonna 1945 rakentanut Väinö Kilpiä vaimonsa Hilja Hyvättisen kotitalon maille. Nykyisin talossa asuu Jouko Väinönpoika ja Arja (os. Ruokonen) Kilpiä. Kulmalan talon pihalla Veikko kertoi kenraali Frederik Philipaeuksen lahjoitusmaakartanosta, joka oli sijainnut samalla mäellä Kulmalan talon kanssa. Kartanon Philipaeus oli saanut Ruotsin kuninkaalta 1800-luvun alussa. Kartanon alue käsitti Joutsenosta Myllärilän, Soljolan, Anolan, Hyvättilän, Karhulan ja Kähärilän kylät.

Kulmalasta matkamme jatkui Joutsenon keskustaan Myrsky-patsaalle, jossa otimme ryhmäkuvan. Kuvan jälkeen siirryimme lohikeitolle Kahvila Joutseneen, jossa meitä odottivat suvun Suikanhaaran jäsenet Irma Suikka sekä Maila ja Paavo Mytty. Siskokset ovat suoraan alenevassa polvessa Helena Eliaantytär Kilpiän ja Aatami Laurinpoika Suikan jälkeläisiä. Jälleen kerran ympyrä sulkeutuu, kun veljeni Maurin Jussi-poika on avoliitossa em. siskojen kolmannen siskon Oili Kaarinan tyttärentyttären Nina Laihasen kanssa ja heillä tytär Senni Tytti Kaarina Kilpiä. (Mainittakoon, että siskoksia on kaikkiaan kahdeksan ja veli Kalle syntyi Ritvan kanssa tuplavahinkona).

Maukkaan lohikeiton ja kakkukahvin jälkeen matkamme suuntautui Punnankylään (Parjala). Siellä meitä oli vastassa tilan nykyinen omistaja Aila Palokas, joka pitää tilaa kahden poikansa kanssa. Ailan ukki Johan Rikhard Metsälä oli ostanut Peltopunnan RN:o 2:7 ja Kujansuun RN:o 3:2 tilat Antti Antinpoika Kilpiä-vainajan alaikäisiltä tyttäriltä Iida Maria Ja Helmi Elisabet Kilpiältä 2.7.1924 tehdyllä kaupalla. Antti Antinpoika oli kuollut kaksi vuotta isä Antin jälkeen 15.3.1909. Aila Palokas esitteli meille nykyisen Tammelan talon pihapiiriä. Hänellä oli Veikkoa varten kopiot tilan papereista. Talouskeskukseen oli kuulunut kaksi taloa, joista vanhemmasta (6) ei ole enää jäljellä kuin osa kivijalkaa sekä uunin rauniot. Toinen (7) on vielä pystyssä, mutta sitä ei enää asuta.

Retki alkoi olla päätöksessä. Kesälle harvinainen sää oli meitä suosinut. Sille oli osallistunut 25 suvun jäsentä. Tulomatkalla pysähdyimme yhden Muukonkankaalla sähköä jauhavan tuulimyllyn juurella. Ei se siipien havina niin pahalta kuulostanut. Tosin minulta on kuulo huonontunut…

Retkestä kiittäen … Veikko ja Seppo