Saari

Kun Joutsenon pitäjää synnytettiin vuonna 1639 oli siihen tarkoitus liittää myös Kattiluksen- ja Kilpiänsaaren kylät.  Taipalsaaren kirkkoherra Herkepaeus vastusti kylien liittämistä ja palautti kylät omavaltaisesti Taipalsaareen. Risto Tujulainen valtiopäivämatkallaan valitti asiasta Tukholman tilikamariin. Valitus ei kuitenkaan saanut muutosta aikaiseksi vaan kylät jäivät Taipalsaareen.

Valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1956 Kilpiän saariryhmä, joka käsittää yli sata saarta, liitettiin Joutsenoon. Alueliitoksen myötä saariryhmä kuuluu nykyisin Lappeenrannan kaupunkiin. Suurimpia saariryhmän saaria Kilpiäsaaren lisäksi ovat: Pitkä-Kaito, Listinki, Pieni-Vitsai Pullikainen ja Karvassalo.

Rälssitila
1600-luvulla Kilpiän talo oli rälssitila. Yksi sen edustaja sotaväessä oli korpraali Hendrich Kilpiäin, joka palveli Uudenmaan rakuunoissa. Lieneekö sama henkilö kuin Henrich Kilpinen, joka on ostanut talon perintötilaksi. Henkikirjoissa esiintyy myös Henrich Månsson.

Saaren asuttaminen
On varsin luultavaa, että saari asutettiin hyvin varhaisessa vaiheessa. Ihmisiä liikkui alueella jo kivikaudella, mistä kertovat asuttamispaikat mm. Mietinsaaressa. Myös Kattelussaaresta on löytynyt vanhoja ruukunkappaleita. Saarien merkitys on ollut tärkeä, mistä osoituksena mm. se ettei kirkkoherra halunnut luovuttaa niitä Joutsenon pitäjään. Nykyisin Kilpiänsaaressa ei ole pysyvää  asutusta.  
   
Pyhäkyntö
Perimätieto kertoo Kilpiänsaaren Pyhäkyntö-nimisestä pellosta:
"Kilpiänsaaren ensimmäinen asukas oli kyntämässä  peltoa pyhäpäivänä, kun hänet yllätti  entiseltä  asuinpaikalta  tullut naapuri. Tämä pelotteli pyhätyön tekijää kirkon ankaralla rangaistuksella. Seuraus oli, että kyntäjä lähti pakoon ja pelottelija jäi itse viljelemään paikkaa.